Tietoja minusta

Oma kuva
17-vuotias nuori herra Karjalan kunnailta maailmalla kokemusten ja itsensä haastamisen perässä. instagram: aarnejr

perjantai 8. joulukuuta 2017

Suomi vs Kanada

Huomio alkuun: Kirjoitan tata koulun koneella joten tutut suomalaiset a-(pisteet paalle) ja o (sama) eivat esiinny ainakaan tassa ekassa versiossa. Koettakaa kestaa.


On aika siirtya Suomi-100 teemaa kunnioittaen puhumaan Suomen ja Kanadan eroista. Monet suht yleensa  ajattelevat nama kaksi maata suht samanlaisina ja sanovatkin samaistuvansa yleensa paremmin kanukkeihin ja jenkkeihin. Tama on osin totta, mutta kylla niita erojakin loytyy. On tosin otettava huomioon Kanadan koko ja kulttuurillinen diversiteetti, maa on valtava ja elamantavat eri rannikoilla tai kulttuurisissa yhteisoissa Quebecista Nunavutiin vaihtelevat suuresti. Nama vertaukset ovat siis paremmin sanottuna Suomen ja etelaisen Kanadan englantia puhuvien alueiden valilla. 



Ennen vertailuun ja erojen etsimiseen mentaessa kaykaamme lapi muutamia  asioita, jotka ovat aivan samoin seka Suomessa etta taalla. 

JAAKIEKKO.- Noh tama taisi olla monelle jo tuttu tieto, latka on Kanadassakin aivan se ykkoslaji, lahes pyha asia. Valtavien markkinoiden ja kiinostuksen takia halvimmat liput Toronto Maple Leafsin otteluun toista kanadalaista joukkuetta vastaan ovat yleensa 150 eurosta ylospain.


KAHVINJUONTI- Kahvi toihin menevan ihmisen kadessa Toronton lahijunassa on enemman saanto kuin poikkeus.

POHJOISEN MAINOSTUS- Kanukit puhuvat kuinka ovat pohjoisesta ja kylmasta paikasta jenkkeihin verrattuna ja matkamuistokaupat ovat taynna hirvia, joulupukkeja ja lumihiutaleita.





Erot

TERVEHTIMEN JA SMALLTALK: Toinen: moi! Mina:moi! Toinen:Miten menee? Mina: Mita veli? * molemmat kavelevat eri suuntiin*. Tassa todella tavallinen keskustelu koulussa. Kevyt keskustelu on sosiaalisuuden kultainen saanto Kanadassa. Tata kaydaan kaydaan ystavien, puolituttujen ja jopa TUNTEMATTOMIEN (kuulit oikein) ihmisten kanssa. On aivan vaivatonta jutustella taysin tutemattoman ihmisen kanssa junassa pari minuuttia.




KATTELY: Koulussa aina kaverin tai puolitutun tavatessa kaytavalla annetaan lapyt pariinkin kertaan, Suomesssa tammoiseen en ole tormannyt.



KOHTELIAISUUS: Todella suuri ero. Julkisilla paikoilla ei tarvitse paljoakaan toiseen osua tai hairita ennen kuin "sorry" sana tulee esiin. Taman kuulee yleensa seka rikkeen tekijalta etta myos rikotulta. Sanaa kuulee niin paljon etta sen oppii nopeasti itsekkin. Myos please ja thank you raikuvat sellaiseen tahtiin etta Kanadaa kutsutaankin kohteliaisuuden maaksi. Suomessa taas on 40 sanaa lumelle mutta ei yhtaan sanalle please.





LIIKKUMINEN: Ameriikassa kun ollaan on autokulttuuri voimissaan. Mississaugassa ei ole kaytannossa lainkaan pyorateita ja autotiella polkeminen on vaarallista ja viela laitonta, joten hallitus odottaa kaikkien ajavan. Ostoskeskusten ja kauppojen edessa on valtavat hehtaariparkkipaikat ja mm. Niagaran putousten lahella oleva talvipuistossa (jossa kauniit talvivalaistukset ja metsapolut) on suuri autobaana jota autot ajavat hiljaa jotta lapset voisivat katsoa ulos.




SAA:Ontariojarvesta ja ilmastonmuutoksesta johtuen alueen talvi on ainakin toistaiseksi jaanyt vaisuksi. Muilta kuulleina osaan sanoa, etta talvessa on noin 2 lumista viikkoa. Kesat taas ovat lampimia, viela syyskuussa oli kahden viikon helleputki jolloin 30 astetta paukkui joka paivana.



RUOKA: Quebec on tunnettu keittiostaan mutta Ontario on pitkalti pikaruoka imperiumin alaisena. Suomen suuret maanlaajuiset pikaruokaketjut voi laskea yhden kaden sormilla, taalla niita on kuin sienia sateella. Makkareita sun muita voi loytaa jopa yliopiston tai valtavan ruokakaupan Walmartin sisalta. Autolla kotiin noudettu pikaruoka Amerikassa onkin yksi normaalimpia illallisia.



NATIONALISMI: Ennen jokaista urheiluottelua, kokousta, koulupaivaa tai jossain tapauksissa illallista on laulettava kansallishymni O Canada. Kandalaisuutta hypetetaan TV:ssa ja lehdista mutta muutamalta kanukilta kuulleena olen saanut kasityksen ettei kansa tunne itseaan erityisen yhtenaiseksi. Tahan voi vaikuttaa maan valtava koko, suuri maahanmuutto (Torontossa yli 50 prosenttia ihmisista ei ole syntynyt Kanadassa) ja "suurten koettelemusten"  puute historiasta joka ydistaisi ihmisia.



KOULU-URHEILU: Amerikassa joka koululla on logo ja urheilujoukkueilla nimi kuten 'Tiikerit" tai "Spartalaiset". Lahes kaikki oman ikaiseni urheilumahdollisuudet ovat koulussa, eivat seuroissa. Koululla on joukkue kymmeniin lajeihin, joissa on turnauksia ympari kaupunkia ja hyvassa tapauksessa koko provinssia. Lajien parhaita scoutataan ja hyvin pelatessa voi saada stipendin collegeen tai yliopistoon. Valmentajina toimivat yleensa opettajat, parhaisiin kouluihin on palkattu valmentaja. Itse pelaan rugbyjoukkueessa, ja joukkueemme matkaa maaliskuussa Englantiin turrnausmatkalle pelaamaan brittijoukkueita vastaan. Kova reissu tulossa.


VAENPALJOUS: Tama ei todellakaan tarkoita koko Kanadaa, mika on varsin harvaan asuttua. Mutta itse asun maan suurimmalla metropolialueella, jossa asuu yli 5 miljoonaa ihmista. Kun kuvittelee koko Suomen kansan tungetavan jarven rannalle pienelle kaisteleelle, voi kasittaa paremmin vaenpaljoutta. Ruuhkat, jonottaminen ja odottelu ovat arkipaivaa.